Esinetutkimuksen työpaja

TAVOITTEET:

Esinetutkimuksen työpajan tavoitteena on kehittää osallistavaa kotiseututoimintaa. Ajatuksena on, että oppilaat ja vapaaehtoiset kohtaavat esinetutkimuksen äärellä samalla pohtien, mikä on museoesine, miten museoesine eroaa tavallisesta esineestä ja miksi museoesineiden tiedot kerätään talteen. Samalla koululaisilla on mahdollisuus tutustua kotiseutumuseoon uudenlaisen kokemuksen, elämyksen ja yhdessä tekemisen kautta.

Vanhan rakennuksen huonetila, jossa on museoesineitä kuten pulpetti penkkeineen ja liitutaulu. Alaosassa tiedoteteksti esinetutkimuksen työpajasta

JÄRJESTÄJÄT JA OSALLISTUJAT:

  • Kuhmalahden kotiseutumuseo
  • Pirkanmaan maakuntamuseon seutumuseohanke
  • 4 Kuhmalahden vapaaehtoista
  • Pohjan koulun 34 oppilasta ja 3 opettajaa

TARVIKKEET:

SUUNNITTELU:

Ennen työpajaa valitaan esineet ja perehdytään esineiden taustoihin luettelointilomakkeen pohjalta. Esineitä olisi hyvä valita useita (2-3 per ryhmä), joita voi työpajan aikana vaihdella.

ESINETUTKIMUKSEN TYÖPAJA:

Kaksituntinen työpaja aloitettiin klo 9. Aluksi kokoonnuimme kaikki makasiinirakennuksen alakertaan, jossa seutumuseotutkija piti lyhyen alustuksen, jossa yhdessä pohdittiin, mikä on museo ja museoesine ja miten tavallinen esine ja museoesine eroavat toisistaan ja miksi esineistä luetteloidaan. Lopuksi kävimme yhdessä läpi työpajan askelmerkit ja luettelointilomakkeen täyttämisen.

Lapsia ja aikuinen pöydän ympärillä keskittymässä esinetutkimuksen työpajatehtävään kotiseutumuseossa
Esinetutkimuksen työpaja Kuhmalahden kotiseutumuseolla. Kuva: Hanna Jaakola, Pirkanmaan maakuntamuseo

Pohjan koulun oppilaat jakautuivat kolmeen ryhmään (pienet ja isot omiin ryhmiinsä). Joka ryhmän mukana kiersi opettaja pitämässä vahtia ja auttamassa oppilaitaan. Jokaisella vapaaehtoisella oli museolla oma piste (makasiinin alakerta ja yläkerta sekä pakarirakennus), jossa kertoi valitsemistaan esineistään, vastasi oppilaiden kysymyksiin ja opasti luettelointilomakkeen täyttämisessä. Pienemmät täyttivät lomakkeet pareittain ja isommat saivat omat lomakkeet täytettäväkseen.

Ryhmä sai mukaansa muutamat parit puuvillahanskoja, joita käytettiin aina, kun esineisiin koskettiin. Ryhmästä valittiin myös mittaaja tai kaksi, jotka mittasivat mittanauhalla esineen. Jokaisessa pisteessä oppilaat tutkivat esineitä ja täyttivät lomakkeita n. 30 minuutin ajan, jonka jälkeen vaihdettiin kohdetta ja vapaaehtoista. Kolme ryhmää kiersi kaikki kolme pistettä. Seutumuseotutkija kiersi dokumentoimassa työpajoja ja auttamassa vapaaehtoisia. Pajan päätteeksi seutumuseotutkija valokuvasi kaikki oppilaiden lomakkeet, jonka jälkeen oppilaat saivat lomakkeet mukaansa kouluun vietäväksi, jossa voivat myöhemmin palata esineisiin ja niiden tarinoihin.

TYÖAIKA:

Seutumuseotutkijalle kertyi esinetutkimuksen työpajan suunnitteluun ja toteutukseen yhteensä 4,5 työpäivää.

JATKOA AJATELLEN:

Esinetutkimuksen työpaja onnistui hyvin ja kaikki olivat tyytyväisiä työpajan kulkuun. Kyseessä oli ensimmäinen työpaja ja muutamia kohtia voisi kehittää vielä paremmiksi:

  • Vapaaehtoisten rooli jo suunnitteluvaiheessa olisi tärkeää, jotta esineet ja tehtävät tulisivat tutuiksi.
  • Esinevalinnoissa olisi hyvä huomioida, että varsinkin pienet hahmottaisivat, mikä esine on. Abstraktit ja vaikeasti hahmotettavat esineet olivat hankalia tutkittavia.
  • Parhaiten työpaja toimi 1-3. luokkalaisten kanssa.
  • Kaksituntinen työpaja oli juuri sopiva.
Lapsi täyttää esinelomakkeita kotiseutumuseon pihalla
Kuva: Hanna Jaakola, Pirkanmaan maakuntamuseo

Advertisement