Mikä on Seutumuseo ja miten se toimii?

Tarve ja tavoitteet

Seutumuseo on syntynyt tarpeesta saada museoammatillista osaamista paikallismuseoihin – unohtamatta yhteistyötä paikallismuseoiden välillä.

Paikallismuseot toimivat joko kuntien kulttuuripalveluiden alla tai ovat yhdistysten omistamia ja siten usein talkootyöllä ylläpidettyjä. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että syntyy tarve museoammattilaisen toteuttamalle ohjaukselle, neuvonnalle, kädet saveen -tyyppiselle työlle sekä kehittämiselle ja ideoinnille. Pienemmissä kunnissa ei ole vakituista museoammatillista resurssia, mutta paikkakunnalla on usein paikallismuseo. Seutumuseo on luotu paikkaamaan tätä museoammattilaisen tarvetta erityisesti siten, että seudullisuus ja seutuyhteistyö korostuvat. Työtä tehdään paikalliskulttuurin ja -historian säilyttämisen vuoksi – jos me pirkanmaalaiset emme sitä tee, ei sitä tee kukaan muukaan meidän puolestamme.

Seutumuseohankkeessa työskentelee seutumuseotutkija. Työtä ohjaa Pirkanmaan maakuntamuseon maakuntamuseotutkija ja tukena on Tampereen kaupungin museoiden ammattilaisten verkosto, mistä kysellään (vähän väliä) monenmoisia ideoita ja ohjeita. Seutumuseotutkijan työpiste on virallisesti Vapriikissa, mutta näin koronarajoitusten aikaan teemme lähes täysin etätyötä.

Tavoitteena on auttaa paikallismuseotoimijoita esimerkiksi kokoelmien digitointiin liittyvissä kysymyksissä ja avustushauissa, kokoelmasiirroissa ja poistojen tekemisessä, näyttelyiden uudistamisessa, varastoinnin järkevöittämisessä, selvittää poikkeuksellisten esineiden tai kokoelmien säilyttämistä ja myös tehdä museoammattilaisen työtä sekä paikalliskulttuuria aavistuksen näkyvämmäksi. Tätä työtä tehdään sydämellä, välillä harmaita hiuksia kasvattaen ja murehtien, kuitenkin aina kokoelmiin ihastuneena ja eri alojen ihmisten osaamista arvostaen.

Rahoitus

Seutumuseokauden 2022-2023 rahoittavat toimintaan osallistuvat kunnat Kangasala, Lempäälä, Orivesi, Pirkkala, Tampere ja Ylöjärvi tasavertaisin panostuksin. Tampereen kaupunki toimii työnantajana ja tarjoaa työtilat sekä museoammatillisen tuen. Yhdistysomisteisten paikallismuseoiden kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että kunta voi rahoittaa oman kuntansa kotiseutuyhdistykselle museoammattilaisen palveluita siten, ettei tästä koidu yhdistykselle kustannuksia. Toteutuvat projektit neuvotellaan tällöin aina sekä kunnan että yhdistyksen kanssa yhdessä.

Työajan jakautuminen

Seutumuseotutkijan työaika jakautuu kahdeksaan sektoriin: Hankkeessa mukana olevien kuntien, työantajan eli Tampereen kaupungin alla toimivan Pirkanmaan maakuntamuseon ja seudullisten (eli kaikkia hankkeen kuntia koskettavien) projektien kesken. Työn jakautumista seurataan tarkkaan (melko monimutkaisen) excelin avulla.

Mikäli sinulla on kysymyksiä Seutumuseosta, ota yhteyttä!

Heli Hietamäki, seutumuseotutkija (etunimi.sukunimi@tampere.fi ja 0407400438) Anu Salmela, maakuntamuseotutkija (etunimi.sukunimi@tampere.fi ja 0500830130)

IG: @seutumuseo

Facebook: Pirkanmaan maakuntamuseo

Seutumuseo 2022-2023

Pirkanmaan maakuntamuseon seutumuseotoiminnan uusi kaksivuotiskausi käynnistyi 1. tammikuuta 2022 Kangasalan, Lempäälän, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen ja Ylöjärven kunnissa. Seutumuseokauden 2022-2023 rahoittavat toimintaan osallistuvat kunnat tasavertaisin panostuksin ja toimintaa koordinoi seutumuseotutkija maakuntamuseotutkijan ohjauksessa.

Seutumuseotoiminnan tulevalla kaudella jatketaan viime kaudella aloitettua kokoelmien inventointi-, digitointi- sekä luettelointityötä. Tavoitteena on hyödyntää niiden tuloksia kuntien kulttuurikasvatustyössä sekä näyttelyiden uudistamistyössä. Kokoelmia pyritään tekemään paremmin näkyväksi esittelemällä ne yleisölle aiempaa monimuotoisemmin teknologiaa ja eri kanavia hyödyntäen. 

Kokoelmatöiden kulku parhaimmillaan; Kangasalan kaupungin omistaman urkutehtaan kokoelman inventointitöistä valmiiksi näyttelyksi. Kuva Hannamaria Westman 2021, Pirkanmaan maakuntamuseo.

Katsaus loppuvuoteen 2021

Näin uuden hankekauden käynnistyessä on hyvä suunnata katse vielä hetkeksi edellisen kauden loppuvaiheisiin.

Hankekauden 2020-2021 kantavana teemana oli museoiden kokoelmat, niiden hallinta ja digitoinnin edistäminen ja kokoelmien esittelyn parantamiseen tähtäävät toimenpiteet. Kokoelmapainotteista teemaa päästiin toteuttamaan kuntien kohdalla laaja-alaisesti ja kauden aikana tuotettiin museoille tallennussuunnitelmia ja digitaalisen kokoelman hallinnan välineitä. Kokoelmatöiden ohella ja osittain myös niiden ansiosta päästiin museoissa toteuttamaan yleisölle avoimia näyttelyitä sekä tekemään suunnitelmia näyttelyiden uudistamiseksi tulevalla hankekaudella. Kokoelmatöistä suurimpina projekteina mainittakoon sekä Kangasalan kaupungin omistaman urkutehtaan kokoelmien että Nokian kaupungin suuren sairaala- ja väestönsuojakokoelman inventointityöt. Yleisölle näkyväksi kokoelmatöitä saatettiin muun muassa kahden vuonna 2021 esillä olleen näyttelyn voimin; Kangasalla Vinkkelipukista äänikertamalleihin -näyttely sekä Lempäälässä Eskolan jalanjäljissä -näyttely, joihin molempiin tuotettiin sisältö seutumuseotyön puitteissa, sekä viidessä kunnassa vuonna 2020 toteutettu ulkoilmavalokuvanäyttely, joilla haluttiin korostaa kunkin kunnan ominaista paikalliskulttuuria. Näyttelyiden nähtävillä olo museoiden pihapiireissä mahdollisti niihin tutustumisen myös koronarajoitusten aikaan.

Eskolan jalanjäljissä -näyttely Kuokkalan museoraitilla. Kuva Ari Viidanoja 2021.

Vaiheikkaan alkuvuoden 2021 jälkeen Hannamaria Westman siirtyi Nokialle museo- ja kokoelma-amanuenssiksi ja hänen tilalle seutumuseotutkijaksi valittiin Heli Hietamäki. Seutumuseotutkijan vaihdoksesta huolimatta töitä päästiin jatkamaan heti ja kevään 2021 aikana keskityttiin kokoelmatöiden edistämiseen myös Pirkkalassa Reipin museolla, Orivedellä Paltanmäen kotiseutumuseolla ja Eräjärven Kivimuseolla. Yksi isoimmista seutumuseon tämän hetkisistä projekteista on Pirkkalan Reipin museon näyttelyiden uudistaminen. Projekti aloitettiin syksyllä 2020 näyttelysuunnittelulla ja keväällä 2021 jatkettiin varastoinnin uudistamisella sekä näyttelyrungon ja visuaalisen ilmeen suunnittelulla. Näyttelyn visuaalinen ilme tulee olemaan ainutlaatuinen, sillä kuvittaja Inka Virolainen on työstänyt viime syksyn aikana museon tulevan näyttelyn aihealuetta tukevan kuvituksen. Tämä projekti jatkuu tulevan kevään ja kesän 2022 aikana ja tavoitteena on edetä suunnittelusta näyttelyn konkreettiseen rakentamiseen ja saada uusi näyttely rakennus kerrallaan yleisölle avoimeksi.  

Kesä 2021 vietettiin Orivedellä kokoelmanhallintatöiden parissa. Paltanmäen kotiseutumuseon yhteensä n. 1200 pahvista esinekorttia vietiin digitaaliseen muotoon ja samalla digitoitiin yli 300 mustavalkoista esinekuvaa. Tästä tilanteesta on hyvä jatkaa kokoelmatöitä esimerkiksi esinekuvausta täydentämällä. Kokoelmatyöskentely Oriveden Eräjärvellä oli mielenkiintoinen projekti, sillä 18 vuotta sitten palaneen kotiseutumuseon väliaikaisvarastoihin sijoitettuna ollut esineistö on hiljalleen palautettu Eräjärvi-Seuran haltuun. Kokoelmatyöt aloitettiin esineistön inventoinnilla, tallentamalla pahvisia esinekortteja digitaaliseen muotoon sekä esinekuvia täydentämällä. Kokoelmien inventoinnilla pyritään siihen, että Eräjärvi-Seura pystyy tulevaisuudessa avaamaan yleisölle vuonna 2019 perintönä saamansa Rosellin tilan kotiseutumuseona.

Rosellin talo, Eräjärvi. Kuva Hanna Jaakola 2020.

Esinekuvia Eräjärvi -Seuran kokoelmista.

Edellä mainituilla paikallismuseoissa tehtävillä esineistön inventointi- ja kokoelmatöillä tähdätään kokoelmanhallinnan parantamiseen, jotta jatkossa yhdistyksellä ja kunnalla olisi paremmin tiedossa omien kokoelmiensa sisältö ja sen mukanaan tuomat mahdollisuudet. Paremman kokoelmanhallinnan ansiosta voidaan parantaa niiden saavutettavuutta sekä uudistaa esillepanoa.

Seutumuseotoiminnan painottuessa kokoelmien parissa työskentelyyn, päästiin Lempäälässä alkusyksyllä tuottamaan sisältöä Lempäälä -viikon aikana Kuokkalan museoraitin pihapiirissä esillä olleeseen itsenäisesti suoritettavaan tehtävärastistoon. Tarkoituksena oli tuoda leikkimielisten tehtävien avulla esille museoalueen rakennuksia sekä kokoelmia yleisölle tutummaksi.

Loppusyksyn sateiden ja tuulten aikaan tuli vietettyä useampi viikko Nokialla Hinttalan kotiseutumuseon luhtiaitan vintillä kokoelmainventoinnin parissa. Teollisuuspölynimurin avulla saatiin kaivettua esille viisikymmenvuotisen pölykerroksen alta hienoja yksilöitä aina suksista ja lapioista herkkiin käsinpainettuihin tapetteihin asti. Aivan suoraviivaisesti kokoelmatöihin ei aina suoraan päästä, vaan tätäkin inventointia edelsi sähkövetojen ja valaistuksen suunnittelu tilaan työskentelyn mahdollistamiseksi.

Luhtiaitan inventointi Nokialla; Ennen ja jälkeen inventointityön. Kuvat Heli Hietamäki 2021.

Vuoden 2021 viimeiset viikot paketoitiin keräämällä aineistoa Ylöjärven keskustassa sijaitsevasta lähes kaksisataavuotiaasta suojellusta hirsirakennuksesta Vanhasta Räikästä sekä selvittämällä mitä vaatimuksia Viljakkalassa sijaitsevan Haverin kaivosmuseon geologisen kokoelman asianmukainen luettelointi tuo mukanaan. Näillä toimilla tähdätään vuoden 2023 tammikuulla avautuvaan Vanhan Räikän historiasta kertovan näyttelyn sisällön tuotantoon sekä Haverin kaivosmuseon näyttelyiden uudistamiseen.

Loppuvuoden 2021 aikana tuotettiin myös uutta sisältöä Menetelmäpankkiin; Opas maksuttomien digitaalisten viestintä- ja tallennuspalveluiden käyttöön vastaa paikallismuseoiden tarpeeseen saada helposti tietoa käyttöön otettavista palveluista ja antaa helpon sekä selkeän opastuksen palveluiden käytön aloittamiseksi. Toivottavasti tämän oppaan avulla yhä useammassa paikallismuseossa pystytään ottamaan käyttöön digitaaliset ilmaispalvelut museotyön tueksi.

Koronarajoituksista huolimatta seutumuseotyötä pystyttiin tekemään hyvin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kokoelmatyöhön keskittyen. Suunnittelu ja sisällön tuotanto sujuu onneksi hyvin etätyönäkin ja pienimuotoiset tapaamiset ja talkoot kokoelmaluetteloinnin parissa pystyttiin järjestämään turvavälejä ja maakuntamuseon turvallisuusohjeita noudattaen.

Eräjärvellä järjestettiin kokoelmatöihin keskittyvät talkoot. Kuvassa Eräjärvi -Seuran talkooporukka. Kuva Heli Hietamäki 2021.

Hankekauden aikana kunnissa toteutettu kokoelmatyö sisälsi paljon fyysisten kokoelmien, esinevarastojen ja esillä olevien esineiden perusteellista arvioimista. Kokoelmien suhteen seudullinen tilanne paikallismuseoissa onkin hyvin yhtenäinen; esineiden varastointi, digitaalinen kokoelmatyöskentely, sekä kokoelmien tuominen osaksi aktiivista ja säännöllistä toimivaa yleisötyötä vaativat edelleen runsaasti työtä, jota päästään tulevalla kaudella 2022-2023 jatkamaan.

Kiitos kaikille onnistuneesta kaudesta 2020-2021! Tästä onkin hyvä jatkaa uuden kauden mielenkiintoisten suunnitelmien parissa.

terveisin Heli, seutumuseotutkija

Tilannekatsaus vuoden 2021 alussa

Seutumuseon kausi 2020-2021 on puolivälissä. On aika kiteyttää tähänastisia onnistumisia, kehitettäviä asioita ja kääntää ajatukset alkaneeseen vuoteen.

Kuhmalahden kotiseutumuseolla inventoitiin syksyllä 2020 pieni luhtiaitan varastotila, jossa oli museoesineiden lisäksi myös muita tarvikkeita. Museoesineet merkittiin ja pakattiin uudelleen, suunniteltiin lämpimällä kaudella tehtävät varastohyllyt, siivottiin tila ja tehtiin poistomerkinnät. Nyt tulevaa digitointia ja esinekuvausta on helpompi hahmottaa, kun tila on jo valmiiksi käyty läpi ja siellä mahtuu työskentelemään paremmin. Aloittaminen on näissä projekteissa hankalinta, itse operaatio on yleensä hauskaa ja lopputulos palkitseva. Seutumuseo auttaa erityisesti tekemään mahdollisia (vaikeita) poistopäätöksiä, ts. mitä kannattaa pitää ja mitä ei, mikäli luettelointia ei ole vielä tehty.

Kokoelmatyöhön painottuva kaksivuotiskausi lähti hyvin käyntiin. Alkuvuodesta 2020 tuotettiin paikallismuseoille tallennussuunnitelmia, jotka ohjaavat esineprosessia lahjoituksesta osaksi museokokoelmaa. Tallennussuunnitelmissa tähdennetään luetteloinnin ja digitaalisen kokoelmanhallinnan tärkeyttä – koska se on ainut järkevä tapa pysyä kärryillä siitä, mitä kokoelmat pitävät sisällään ja mitä yksittäisille esineille on tehty tai tekemättä!

Jotta seutumuseotyö näkyisi myös etätöiden ja koronarajoitusten kanssa tuskasteleville ihmisille, tuotettiin viiteen kuntaan ulkona esillä olevat valokuvanäyttelyt. Nämä näyttelyt pystytään myös kesällä 2021, koska ne saivat kiitosta ja toteutus oli onnistunut.

Valokuvanäyttelyiden ideana oli korostaa kuntien omaleimaista kulttuuria, maisemaa ja historiaa ja samalla innostaa kävijöitä piipahtamaan ehkä naapurikunnankin puolella katsomassa toisenlaista näyttelyä. Pirkanmaan alueella on paljon kaikkea mielenkiintoista.

Nokialla inventoitiin syksyllä 2020 sairaala- ja väestönsuojakokoelma, joka oli liitetty kaupungin kulttuurihistorialliseen kokoelmaan aiemmin samana vuonna. Kokoelma on sijainnut aiemmin Nokian terveyskeskuksen tiloissa, mutta esineistä ei ole ollut tarkkaa listausta tai tutkimustietoa. Terveyskeskusrakennus purettiin 2020 ja esineistö siirrettiin sitä ennen museoesineiden varastoon talteen. Kokoelmassa on yli 1000 yksittäistä esinettä.

Yksi isoimpia syksyllä 2020 aloitettuja projekteja on Pirkkalan Reipin kotiseutumuseon näyttelyiden ja varastoinnin uusiminen. Työ on kesken, mutta päälinjat ovat alkaneet hahmottua. Reippiin on tarkoitus tuottaa Seutumuseon, Pirkkalan kunnan ja Pirkkala-Seuran yhteistyössä uudet näyttelyt, joissa kävijä saa entistä paremman käsityksen entisajan oloista ja elämästä. Myös esineturvallisuus ja varastointi muokataan enemmän tarpeita vastaavaksi.

Yksi erikoisimmista projekteista on Kangasalan kaupungin omistaman urkutehtaan kokoelman inventointi ja sitä (kamalan pian) seuraava näyttelysuunnittelu. Kangasalla toimi urku- ja harmoonitehdas kaikkiaan yli 150 vuotta ja tämä halutaan saada paikkakunnalla paremmin esiin. Työ on aloitettu inventoimalla kokoelmavarastoa ja kevääksi 2021 valmistuu Kangasala-taloon näyttely. Kiirettä pitää ja aihekin on sekä hämmentävän vieras että mahdottoman mielenkiintoinen. Jännittäviä hetkiä ja harmaita hiuksia on todennäköisesti luvassa ennen kuin tämä näyttely on esillä!

Urkutehtaan upea tehdasrakennus on saneerattu asuin- ja toimitilakäyttöön. Kangasalan kaupungin omistama kulttuurihistoriallinen urkutehtaan kokoelma on varastoitu muualle ja näyttely tulee esille Kangasala-taloon.

Vuosi 2021 tulee pitämään sisällään monenlaisia projekteja, jotkin isompia, jotkin pienempiä. Yksi metodi parantaa seudullista museoyhteistyötä on parantaa viestintää – ikuisuusprojekti, mikä ei tule ikinä valmiiksi!

Kiitos kaikille tähänastisesta yhteistyöstä, jatketaan duunia ja keksitään uusia kujeita!

Terveisin, Hannamaria, seutumuseotutkija

Julkaisun kuvat: (c) Hannamaria Westman, Pirkanmaan maakuntamuseo ja Oriveden näyttelykuvat Saana Säilynoja, valokuvaaja, Vapriikin kuva-arkisto.

Seutumuseo 2020-2021

Näkyvyyttä kuntien omaleimaiselle kulttuuriperinnölle

Pirkanmaan maakuntamuseon seutumuseotoiminnan kaksivuotiskausi käynnistyi 7.1.2020. Seutumuseotoimintaa jatketaan Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan ja Ylöjärven kunnissa. Seutumuseon työmuoto pohjautuu Pirkanmaan maakuntamuseon vuonna 2016 tekemään seutukuntamuseoselvitykseen sekä OKM:n ja kuntien rahoittamaan kaksivuotiseen seutumuseomallin kokeiluhankkeeseen, joka toteutettiin vuosina 2017-2019. Seutumuseokauden 2020-2021 rahoittavat toimintaan osallistuvat kunnat tasavertaisin panostuksin. Seutumuseotoimintaa koordinoi seutumuseotutkija maakuntamuseotutkijan ohjauksessa. Tavoitteena on saada seutumuseotoiminnasta jatkuva työmuoto Tampereen seudun kunnille.

Vanhoja esinelomakkeita ja mustavalkovalokuvia

Seutumuseotoiminnan kaksivuotiskauden teemana on kokoelmat. Tulevalla kaudella pureudutaan paikallismuseoiden kokoelmien saavutettavuuden parantamiseen sekä ideoidaan ja testataan menetelmiä, miten paikallismuseoiden kokoelmatyötä voisi tehdä yhdessä paikallisten kanssa.

Seutumuseo -pilottihanke 2017-2019

Kolme vanhaa punaista puurakennusta pihapiirissä, yhdessä kyltti, jossa lukee museo

Kuva: Anna Lyyra-Seppänen, Pirkanmaan maakuntamuseo

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Pirkanmaan maakuntamuseon seutumuseomallin kokeiluhankkeessa arvioidaan seudullisen yhteistyömallin toimivuutta paikallismuseoiden ja kulttuuriperinnön hoidossa. Kaksivuotiseen hankkeeseen ovat osallistuneet omarahoitusosuudella myös Hämeenkyrön, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Pälkäneen ja Ylöjärven kunnat.

Kartta, johon on merkitty hankkeeseen osallistuneet kunnat (Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Pälkäne, Ylöjärvi ja Tampere)

Hankkeen tavoitteena on kehittää näiden kuntien paikallismuseotoimintaa sekä edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua kotiseutunsa kulttuuritoimintaan. Kuntien edustajista on koottu yhteistyöryhmä, jossa neuvotellaan hankkeen sisällöistä. Hankkeessa kehitetään esimerkiksi yhteistyötä koululaisten kanssa, järjestetään muisteluiltoja sekä edistetään näyttely- ja museopedagogista toimintaa.